Katselin hiljattain
kiinnostavan dokumentin nimeltään What the Health, joka käsitteli lihapitoisen ruokavalion haitallista vaikutusta terveyteen. Dokumentissa haastateltiin
lukuisia amerikkalaisia lääketieteen tohtoreita, jotka kertoivat näkemyksiään asiasta.
Jaan nyt blogissani heidän ajatuksiaan ja tuon rinnalle myös suomalaisista
lähteistä peräisin olevaa tietoa, koska osa dokumentin sisällöstä ei päde
Suomessa.
Karsinogeenit
Dokumentin
tekijä Kip Andersen etsi tietoa internetistä ja löysi WHO:n sivuilta tiedon,
jonka mukaan WHO oli tarkastellut yli 800 tutkimusta kymmenestä maasta ja
löytänyt suoran yhteyden prosessoidun lihan ja syövän välillä. Yksi annos
leikkeleitä päivittäin lisäsi WHO:n mukaan paksu- ja peräsuolisyövän riskiä 18 prosentilla.
Tästä johtuen WHO luokitteli prosessoidut lihat luokan 1 karsinogeeneiksi.
Samaan ryhmään kuuluvat tupakka, asbesti ja plutonium. Punaisen lihan WHO luokitteli
luokan 2 karsinogeeneiksi.
Dr. Neal
Barnandin mukaan heterosykliset amiinit ovat selviä karsinogeenejä ja niitä
muodostuu lihassa aina, kun sitä kuumennetaan ja valmistetaan ruuaksi. Ylivoimaisesti
suurin lähde on broileri. (Dr. Neal Barnand, M.D. Clinical Reseacher, Author,
President).
Eviran näkemys
Eviran vuonna
2015 laatimassa aineistossa vahvistetaan, että heterosyklisiä amiineja syntyy,
kun lihaa tai kalaa kypsennetään yli 150 asteessa läpikypsäksi. Sen mukaan
pitkä kypsennysaika ja korkea lämpötila lisäävät niiden muodostumista. Pannulla
paistaessa ja avotulella syntyy heterosyklisiä amiineja enemmän kuin uunissa. Aineistossa
sanotaan, että heterosykliset amiinit aiheuttavat jyrsijöillä syöpää
paksusuoleen, rintarauhaseen ja eturauhaseen. Heterosyklisiä amiineja syntyy
esimerkiksi jauhelihaa, sianlihaa, naudan pihviä tai kalaa pannulla
paistettaessa sekä kanaa grillatessa.
Suoliston bakteerikanta ja kolesteroli
Dr. Michael
Klaberin mukaan ihmisen ruoka määrittää sen, millainen bakteerikanta
suolistossa on. Jos ihminen syö lihaa päivittäin, syntyy lihaa sulattavia
bakteereita. Ne muuttavat lihamassan molekyyliksi nimeltä trimetyyliamiini.
Maksa muuttaa sen edelleen trimetyyliamiinioksidiksi. Se puolestaan ohjaa
kolesterolia valtimoiden seinämiin. Klaberin mukaan ihmiset, jotka noudattavat
lihapitoista ruokavaliota ovat luomassa epidemiaa, jossa valtimot tukkeutuvat
ja suolistosyöpä ja autoimmuunisairaudet yleistyvät. (Dr. Michael Klaper, M.D.
Physician, Author).
Tieteen kuvalehden näkemys
Tieteen
kuvalehdessä oli käsitelty samaa asiaa. Siinä sanotaan muun muassa, että
kananmuna ja liha saavat suolistobakteerit tuottamaan ainetta, joka tekee
verestä helpommin hyytyvää. Hyytymistä taas voi seurata sydämen veritulppa.
Artikkelissa viitataan yli 4000 potilaalle tehtyyn ja Cell-aikakauslehdessä
julkaistuun tutkimukseen, joka osoitti, että trimetyyliamiinioksidin määrän
lisääntyminen suolistossa kasvattaa verihiutaleiden tuotantoa elimistössä, mikä
puolestaan voi synnyttää vereen hyytymiä, jotka tukkivat suonen. Tämän seurauksena
syntyy veritulppa.
Bakteerit ja toksiinit
Dr. Michael
Greger sanoo, että lihaa syödessä ihminen saa samalla lihan bakteereita ja
toksiineja, minkä seurauksena hänen sisällään syntyy vain minuuttien sisällä
tulehdusrektio, joka käytännössä halvaannuttaa valtimot. Vaurioiden syntyminen
ei hänen mukaan näin ollen vaadi vuosikymmenien epäterveellistä ruokailua, vaan vaurioita syntyy saman tien. (Dr. Michael Greger, M.D. Physician, NYT
Bestselling Author).
Eviran näkemys
Eviran sivustolla
on käsitelty erilaisia ruuasta saatavia bakteereja. Yleisimpiä välittäjäelintarvikkeita ovat liha- ja riisiruoat, maitotuotteet ja vihannekset. Ruuasta saadaan Eviran mukaan bakteereja lähinnä myrkytystapauksissa. Ruokamyrkytysepidemiat puolestaan liittyvät
yleensä tilanteisiin, joissa ruokaa valmistetaan etukäteen, tavallisimmin
edellisenä päivänä. Yleisimpinä syinä ovat riittämätön kuumennus,
liian hidas jäähdytys, virheellinen säilytyslämpötila tai kuljetuslämpötila
sekä liian pitkä säilytysaika.
Epidemiat ovat Suomessa hyvin harvinaisia, minkä
uskoisin johtuvan suomalaisen elintarviketeollisuuden korkealaatuisesta tavasta
valmistaa, käsitellä ja kuljettaa elintarvikkeita. Amerikassa ja myös monissa muissa
maissa tämän kaltaiset epidemiat saattavat olla yleisempiä lämpimästä
ilmastosta ja elintarvikkeiden käsittelytavasta johtuen. Tämä korostaa hyvin sitä, miten
tärkeää on noudattaa viranomaisten antamia ohjeita lihaa käsiteltäessä.
Myös
dioksiinit muodostavat uhan ihmisen terveydelle. Mike Ewallin mukaan ne ovat
myrkyllisimpiä ihmisten kehittämiä kemikaaleja, joilla on monenlaisia
vaikutuksia. Ne aiheuttavat endometrioosia, syöpää ja sisäeritysongelmia. Suurin osa altistuksesta, 93 prosenttia, tulee lihansyönnistä ja maitotuotteista,
koska ne kohoavat ravintoketjussa niin tehokkaasti. Dioksiini kerääntyy lehmän
rasvaan, mukaan lukien maitoon ja lihaan. Jokainen, joka syö maitotuotteita,
saa annoksen dioksiinia. (Mike Ewall, Energy Justice Network, Executive
Director).
Eviran näkemys
Eviran
sivuston mukaan suomalaisten dioksiinien ja PCB-yhdisteiden saannista yli 80
prosenttia arvioidaan tulevan luonnonkalasta. Artikkelissa todetaan,
että esimerkiksi silakan dioksiinit ovat puolittuneet 2000-luvulla. Asiaan on
vaikuttanut dioksiinipäästöjen voimakas rajoittaminen kansainvälisin sopimuksin
ja rajoituksin.
Toisella Eviran
sivustolla puolestaan sanotaan, että etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta
pyydettyä lohta tai taimenta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista
suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Tästä syystä Evira antaakin suosituksen, jonka mukaan lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien tulisi syödä Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta korkeintaan 1-2 kertaa kuukaudessa.
Suomen luonnonsuojeluliiton näkemys
Suomen
luonnonsuojeluliiton sivustolla sanotaan, että suomalaisen
päivittäinen dioksiinisaanto on noin 61 grammaa, josta 63 prosenttia saadaan
kalasta ja 27 prosenttia maidosta ja lihasta. Sivuston mukaan WHO pitää jätteenpolttoa
suurimpana ihmiseen päätyvän dioksiinin lähteenä. Suomalaisen äidinmaidon
dioksiinipitoisuus oli kuitenkin keskieurooppalaisia alhaisempi jo vuonna 1987,
ja siitä vuoteen 2000 pitoisuus on laskenut kolmannekseen.
Ainakin osasyynä asiaan
pidetään paperiteollisuudesta luopumista sekä kloorivalkaisusta ja lyijyllisen bensiinin
käytöstä luopumista. Suomalaisen veren dioksiinipitoisuus ei ole kuitenkaan alhaisempi kuin keskieurooppalaisen.
Luonnonvarakeskus Lukesin näkemys
Luonnonvarakeskus
Lukesin sivuilla sanotaan, että kirjolohessa
ja muissa kasvatetuissa kaloissa ympäristömyrkkypitoisuudet ovat pieniä, koska rehulle on asetettu kuluttajien suojaamiseksi tiukat
raja-arvot. Myöskään sisävesien kaloissa, kuten muikussa ja Itämeren vähärasvaisissa
kaloissa ei ole liian suuria PCB- ja dioksiinipitoisuuksia. Suurimmat
pitoisuudet ovat olleet Itämeren lohissa, joihin kertyy näitä yhdisteitä
rasvaisista ravintokaloista, kuten kilohailista, silakasta ja kolmipiikistä.
Jopa yksivuotiaiden silakoiden ja kilohailien dioksiinipitoisuudet ovat olleet
rehussa sallittavaa enimmäispitoisuutta suurempia. Lohien lisäksi myös
taimenissa ja isoissa, yli 17 senttimetrin pituisissa silakoissa PCB-yhdisteitä
ja dioksiineja on ollut EU:n elintarvikkeille asettamaa raja-arvoa suurempina
pitoisuuksina.
Elohopea
Dr. Alan
Goldhamerin mukaan kalat imevät itseensä elohopeaa sienen lailla. Siksi ihmisiä
kehotetaan syömään vain tietty määrä kalaa viikossa, koska elohopea voi tappaa.
(Dr.Allan Goldhamer, Founder, TrueNorth Health Center).
Dr. Michael
Klaberin mukaan kalassa olevat haitalliset aineet siirtyvät ruokaketjussa yhä ylemmäs.
Pikkukalat syö isompi kala, jonka taas syö isompi kala ja kaikki myrkylliset
aineet kerääntyvät erityisesti suurempiin kaloihin, kuten loheen, jota
pidetään terveellisimpänä kalaravintona. Siihen kerääntyy valtavasti myrkkyjä
ja estrogeenisia ja syöpää aiheuttavia ominaisuuksia. (Dr. Michael Klaper, M.D.
Physician, Author).
Eviran näkemys
Eviran
sivustolla tunnustetaan, että sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, mutta
myös meressä elävästä hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä
metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä
vierasaineita. Myös tästä syystä Eviran laatimat ohjeet kalansyönnin
rajoittamisesta tietyissä ihmisryhmissä kannattaa ottaa huomioon.
Luonnonvarakeskus Lukesin näkemys
Luonnonvarakeskus Lukesin sivuilla sanotaan, että sisävesien vanhoissa isokokoisissa petokaloissa, etenkin hauessa, mutta myös kuhassa, ahvenessa ja mateessa elohopeapitoisuudet voivat olla niin suuria, että niiden syöntiä on joidenkin väestöryhmien syytä rajoittaa Eviran suositusten mukaisesti.
Luonnonvarakeskus Lukesin näkemys
Luonnonvarakeskus Lukesin sivuilla sanotaan, että sisävesien vanhoissa isokokoisissa petokaloissa, etenkin hauessa, mutta myös kuhassa, ahvenessa ja mateessa elohopeapitoisuudet voivat olla niin suuria, että niiden syöntiä on joidenkin väestöryhmien syytä rajoittaa Eviran suositusten mukaisesti.
Kuten edellä kerrotusta käy ilmi, eri asiantuntijoiden näkemykset eroavat asiasta riippuen jonkin verran toisistaan. Selvää on kuitenkin se, että lihaa ja kalaa kypsennettäessä syntyy terveydelle haitallisia karsinogeenejä sekä se, että kananmunan ja lihan syönti voi johtaa veritulpan syntymiseen.Väärin käsiteltynä lihaan voi syntyä useita ruokamyrkytyksen aiheuttavia bakteereja ja kaloissa esiintyy dioksiinia ja elohopeaa. Kun tähän lisätään vielä mikromuovin aiheuttamat terveyshaitat, voi lihan ja kalansyöntiä pitää hyvällä syyllä kaikkea muuta kuin terveellisenä.
Lähteet
www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/riskinarviointi/seminaarit/hirvonen.pdf
https://tieku.fi/ihminen/elimisto/verenkierto/sydamen-veritulppa-voi-olla-peraisin-suolistosta
www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia-aiheuttavia-bakteereja/clostridium-perfringens
www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tutkimukset-ja-projektit/kotimaisen-kalan-kilpailukykya-elintarvikkeena-ja-rehuna-parannetaan-yhteishankkeessa/silakan-dioksiinit-puolittuneet-2000-luvulla.
www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/kalan-syontisuositukset
www.sll.fi/mita-me-teemme/kohtuutalous/jatteet/materiaaleja/dioksiini
www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalat-ja-muuttuva-ymparisto/kalat-ja-ymparistomyrkyt.
Lähteet
www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/riskinarviointi/seminaarit/hirvonen.pdf
https://tieku.fi/ihminen/elimisto/verenkierto/sydamen-veritulppa-voi-olla-peraisin-suolistosta
www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytyksia-aiheuttavia-bakteereja/clostridium-perfringens
www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tutkimukset-ja-projektit/kotimaisen-kalan-kilpailukykya-elintarvikkeena-ja-rehuna-parannetaan-yhteishankkeessa/silakan-dioksiinit-puolittuneet-2000-luvulla.
www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/kalan-syontisuositukset
www.sll.fi/mita-me-teemme/kohtuutalous/jatteet/materiaaleja/dioksiini
www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalat-ja-muuttuva-ymparisto/kalat-ja-ymparistomyrkyt.
Kommentit
Lähetä kommentti